Helsinkiin, 1889

(Vastakohtien tasapainoa s. 39–41)

 

Virittelyä

 

Miten Antti Ljungbergin irtautuminen kodista vastaa omia muistojanne siitä, kun olette lähteneet lapsuuden kodista työhön tai opiskelemaan vieraalle paikkakunnalle?

Minkälaisia mielikuvia nykyisin liitämme suurkaupunkiin? Miten käsityksemme Helsingistä poikkeaa Antti Ljungbergin mielikuvista? Entä liittyykö maaseutuun vielä samanlainen viattomuus kuin  Ahon aikana?

 

Keskustelua romaanista

 

Keskustelkaa siitä, minkälaisen kuvan Helsinkiin antaa 1800-luvun lopun elämästä. Tehkää havaintoja esimerkiksi nuorten elämästä, käytöstavoista, suomen kielen asemasta, matkustamisesta ja Helsingin maineesta. Miten ruotsin kielen asema ja suhteemme ruotsiin on muuttunut Ahon kuvaamista ajoista?

Miten Antti Ljungberg käyttäytyy, ja minkälaisia päätelmiä hänestä voi sen perusteella tehdä? Miten Pekka eroaa hänestä?

Minkälaisen kuvan Ahon teos antaa naisista?

Ahon pienoisromaani on myös Antin kehitystarina. Miten hän muuttuu tapahtumien aikana?

Aho on tietoisesti tehnyt päähenkilöstään vastenmielisen, koska ajan käsityksen mukaan näin voitiin vaikuttaa lukijaan ja sen myötä muuttaa yhteiskuntaa (ks. naturalismista VT s. 41). Antti yrittää antaa itsestään valheellisen kuvan. Poimikaa tällaisia piirteitä.

Ahon aikalaiset eivät pitäneet teoksen kylmästä tyylistä ja ikävistä yksityiskohdista. Miten nykylukija suhtautuu Helsinkiin-teokseen?

 

Väitteitä

 

Ahon pienoisromaani Helsinkiin sopii kuvaamaan myös meidän aikamme nuorisoa.

Ahon teos on viaton verrattuna nykykirjallisuuteen.