Väittämiä Juhasta


Toimivat hyvänä keskustelun virittäjinä luetun teoksen jälkeen. Näiden avulla opettaja myös huomaa, kuinka hyvin teos on luettu.
Parityö: Pareille (toimii myös yksilötehtävänä) jaetaan yksi väittämä, johon he valmistavat kommentin perustelemalla sitä romaanin esimerkein. Muu luokka kommentoi ajatuksia.
Väittämät toimivat myös väittelyn pohjana.

Juha on itsekäs.
Marja on itsekäs.
Juha arvostaa ennen muuta rakkautta.
Juha arvostaa ennen muuta rehellisyyttä.
Marja käyttää hyväkseen Juhan kiltteyttä.
Juhan äiti haluaa pitää poikansa puolta.
Marja on avuton uhri.
Juhan itsemurhan syy oli Marjan lapsi Shemeikan kanssa.
Juha ei tehnyt tietoista itsemurhaa, vaan hänen kuolemansa oli onnettomuus.
Marja toteutti vain naisenvaistojaan lähtiessään Shemeikan matkaan.
Lukijan myötätunto on Juhan puolella.
Lukijan myötätunto on Marjan puolella.
Lukijan myötätunto on Shemeikan puolella.
Shemeikasta saa uskottavan kuvan.
Juha on uskottava henkilökuvaus.
Marja on uskottava henkilökuvaus.
Ahon teos Juha on romanttinen romaani.
Ahon teos Juha on realistinen romaani.
Juhani Ahon tyyli on mukaansatempaavaa.
Juhani Ahon kuvaus on uskottavaa.
Juhani Ahon Juha ei kosketa enää nykyajan ihmistä.
Juha on rehellisen suomalaisen miehen peruskuva.
Marja huomaa Juhan arvon liian myöhään.
Marja pelkää Juhaa.
Juha pelkää Shemeikkaa.
Shemeikka rakastaa Marjaa.
Marja rakastaa Shemeikkaa.
Juhan ei olisi pitänyt mennä Marjan kanssa naimisiin.
Tilanne kärjistyy romaanissa, koska ihmiset eivät osaa puhua ajatuksistaan toisilleen.
Marjan olisi pitänyt jättää lapsi Karjalaan.
Ilman Shemeikkaa Juhan ja Marjan avioliitto olisi kestänyt.
Romaanissa naiset ovat täysin miehistä riippuvaisia.


Oppimiskahvila: tehtävä Juha-romaanin lukeneelle lukion ryhmälle

Romaanina Juhani Ahon Juhalla on hyvä maine: sitä pidetään tiiviinä ja hallittuna (Kai Laitinen 1981) ja helmenä (Helttunen ja Uusi-Hallila 2010). Siksi teosta on hyvä lähestyä yhdessä, erilaisia tekstihavaintoja ja tulkintoja etsien ja niiden painoa punniten. Oppimiskahvilatehtävä harjaannuttaa siis taitoja tehdä tulkintoja ja perustella niitä mutta sopii mainiosti myös pohjustamaan teoksesta kirjoittamista.


* Luokassa on kahvilan pöydät.

* Kullakin pöydällä on tussi ja suuri paperi, jossa pohdittava aihe, kysymys tai tehtävä.

* Ryhmät kiertävät kahvilassa pöydästä toiseen.

* Kussakin pöydässä viivytään viisi minuuttia. Sinä aikana ryhmän kirjuri kirjaa ryhmässä nousseet ajatukset, kommentit ja kysymykset paperille.

* Ennen seuraavaan pöytään siirtymistä sovitaan, kuka ryhmästä jää kertomaan seuraavalle, mitä oma ryhmä piti tärkeänä.

* Pöytään jäävä oppilas vaihtuu joka kerralla.

* Uusi ryhmä kuuntelee tiivistelmän, tekee lisähuomioita ja vie keskustelua eteenpäin. Tavoitteena on kirjata mahdollisimman monta näkökulmaa aiheeseen.

* Kun kierto on päättynyt, viimeinen ryhmä valitsee keskuudestaan sen, joka tulee selostamaan muille oman kahvilanpöytänsä paperin sisällön.

* Pöytien aiheita:

1) Juhan henkilökuva. Kuinka se on luotu?
2) Marjan henkilökuva. Kuinka se on luotu?
3) Shemeikan henkilökuva. Kuinka se on luotu?
4) Tärkeitä sivuhenkilöitä. Kuinka he vaikuttavat päähenkilöiden toimintaan ja valintoihin?
5) Mihin aikaan ja paikkaan romaanin tapahtumat sijoittuvat? Ajoittamisen ja paikantamisen helppous? Miljöönkuvauksen vertauskuvallisuus?
6) Luvattoman rakkauden aihe ja uskottomuuden ongelma Juhassa
7) Kokonaiskuva ja lukukokemus