LEHTIMIES
Juhani Aho aloitti julkisen kirjoittamisen Uuden Suomettaren aputoimittajana. Ahon haave oli täyttynyt: hänellä oli vakituinen työ ja hän saattoi elättää itseään kirjoittamalla.
Poliittisen sanomalehtimiesuransa ”Jussi” aloitti oululaisessa Kaiussa. Hän rupesi uusien aatteiden esitaistelijaksi. Aho otti kantaa mm. kieli- ja naisasiaan sekä alkoholikysymykseen. Hän arvioi mm. Teuvo Pakkalan Oulua soutamassa nimimerkillä Jussi 6.2.1886:
”- - En huoli tässä pitemmältä puhua kirjasta löytyvistä luonnonkuvauksista, niinkuin koskien y.m. seutujen. Useimmat Kaikun lukijoista jo varmaankin lienevät ennättäneet ennen lukea puheena olevan novellin kuin tämän kirjoitukseni. Onnittelen vaan pohjolaisia, ja Oululaisia varsinkin, että ovat saaneet niin tarkan olojensa kuvaajan kuin Teuvo Pakkala todellakin näyttää olevan. Varsinkin sellaisen lukea, joka ei tarkemmin tunne ylämaan kansaa ja tuota omituista elämää, jota tervamatkoilla eletään, on kirjanen ”Oulua soutamassa” erittäin huvittava. Joskaan ei kaikkia yksityiskohtia ole tuotuna esille, niin saa kuitenkin pääpiirteissään eteensä hahmon tervamiesten elämästä ja hommista. Suuria aukkoja kieltämättä löytyy ja niin esim. puuttuu kertomuksesta tuollainen tervaskannoksi muuttumaisillaan oleva terva-ukko, joka lienee tervankulettajain varsinainen tyyppi. Jos mieli kertomuksen olla jotakuinkin täydellinen, olisi siinä mielestäni pitänyt tulla näkyviin tällainen tyyppi.- -”
Yhdessä veljensä Kalle Brofeldtin kanssa Aho rupesi toimittamaan Jyväskylässä sanomalehti Keski-Suomea vuonna 1885. Veljekset halusivat levittää uusia aatteita: suomen kielen aseman vankistumista, raittiusaatetta ja naiskysymystä. Aho joutui vastatusten vanhoillisten piirien kanssa ja lähtikin Savoon toimittajaksi joulukuussa 1886.
Aho ottaa edelleenkin railakkaasti kantaa mm. suomenkielisten koulujen perustamisen puolesta, mutta varsinkin suomenkielinen kirjallisuus on Savon uuden toimittajan lempilapsi. Hän mm. puolustaa lapsuudenystävänsä Kauppis-Heikin uusinta romaania pääkirjoituksessaan (23/8):
” Kirjallisuus on meidän maassamme vielä jotakuinkin alkuperäisellä kannalla. Mutta sitä monta vertaa alkuperäisemmällä on kirjallisuusarvostelu. Jos edellistä sanoo olevan vähän, niin saattaa huoleti väittää, ettei jälkimmäistä ole ollenkaan.”
Aho oli myös mukana perustamassa Päivälehteä (nykyistä Helsingin Sanomia ) vuonna 1889.
Antti J. Aho kirjoittaa: (muistelmateoksessa Juhani Aho, elämä ja teokset,ensimmäisessä osassa)
”Aho oleskeli Helsingissä yhtäjaksoisesti syyskuusta 1890 kesäkuuhun 1891. Suurimman osan päivästään hän vietti Päivälehden toimituksessa ja Fabianinkadun 21 oli toistaiseksi hänen vakituinen postiosoitteensa. - - Lehti antoi paljon työtä, oli kyhättävä artikkeleita, hoidettava polemiikkia. Ajat olivat ankeat, Venäjän sortopolitiikka nosti päätään, mutta se vain kiihotti nuorta isänmaallista mieltä entistä voimakkaampaan vastarintaan, suomalaisen kulttuurin vaalimiseen, kehittämiseen ja eteenpäin viemiseen.—”
Vuodesta 1893 vuoteen 1903 saakka Aho työskenteli Uudessa Kuvalehdessä veljensä Pekka Brofeldtin ja Kasper Järnefeltin kanssa.
