Juhanin jäljillä Hausjärvellä

Kävimme Juhanin Ahon jäljillä Hausjärven Karhinkylässä sateisena lauantaina 18. kesäkuuta 2011. Seurueeseemme kuului myös Taina Saloheimo, Juhani Ahon Heikki-pojan tyttären tytär. Niin kuin tiedetään, Juhani Aho asui perheineen 1895-97 Hausjärvellä. Siellä hän kirjoitti Panu-romaaniaan, ja siellä valmistui myös kolmas lastukokoelma.

Antti J. Aho kirjoittaa, että Hausjärvellä oli ”heidän ensimmäinen todellinen kotinsa”, maaseudulla mutta kyllin lähellä Helsinkiä. Nykyisin pääsee Helsingistä R-junalla Hikiän pysäkille tunnissa. Sieltä on neljä kilometriä Yli-Rekolaan, jossa Ahot ensiksi asuivat. Heidän asuintaloaan ei enää ole, mutta sen pihapiirissä on vuonna 1910 rakennettu Yli-Rekolan talo, jossa paikan historiaa vaalivat Anna-Kaarina ja Antti Jaakkola. Siellä kuulimme Karhinkylään ja Ahon perheeseen liittyviä tarinoita. Siellä Taina Saloheimo sai myös ihailla Yli-Rekolassa vuonna 1895 syntyneen isoisänsä pientä valkoista puusänkyä.

Vielä lähempänä Hikiän pysäkkiä on Kalkeen talo, jossa Ahot viettivät viimeisen Hausjärven vuotensa. Kalkeen vanhanisännän Olli Alastalon hallussa oli myös oheinen kopio Ahon perhekuntaa esittävästä valokuvasta, jota kukaan meistä retkeläisistä ei ollut ennen nähnyt. Alastalo oli saanut kuvan 1897 syntyneeltä Anni Leppälältä, jonka isä oli ollut Kalkeen vuokraviljelijä. Anni Leppälältä ovat myös kuvatekstin tiedot. (Olli Alastalo tosin sanoi pitävänsä tietoa Kasimir Leinosta hieman epävarmana.)

Juhani Ahon hyvä ystävä Hausjärvellä oli ylioppilas ja maanviljelijä Kalle Kajander. Molemmat olivat innokkaita pyöräilijöitä. Hausjärvi-Seura on tehnyt merkittävän kulttuuriteon julkaisemalla Kajanderin Euroopan pyöräilymatkojen kirjeet yhtenä kirjana (Kalle Kajander, Kirjeitä polkupyörältä Euroopan eri maista. Toimittanut Mikko Kylliäinen. Hausjärvi-Seura ry. 2008). Konkreettisena 1890-luvun ympäristön ja Euroopan maiden olojen kuvauksena se on vallan mainio.

Juhani Aho ja Kalle Kajander tekivät ainakin yhden yhteisen Euroopan-pyörämatkan.

Nykyään on polkupyörän, tuon keveän, siron ja nopean rautahevosen aikakausi, – -. – - Vaan kun meillä kylmässä lumisessa Suomessa sattuu keskellä talvea tulemaan ajamisen into päälle, niin ei siinä auta muu, kuin lähteä etsimään kesää ja lumetonta tietä siellä, mistä sen löytää. Sellainen into tuli tässä meihin, erääseen kumppaniini ja minuun, kahteen vanhaan pyörämieheen, ja niin ajamme me junassa kirkkaalla kirpeällä pakkasella Hankoon – - . (Kööpenhamina 30.3.1897)

Edellä mainittu kumppani on Juhani Aho. Antti J. Ahon kuvauksen perusteella hänen matkalle lähtöään vauhditti painostava tunnelma, jonka syyt liittyivät Ahon, Vennyn ja Tillyn suhteisiin. Myös Tilly asui Kalkeessa.

Vain parissa muussa kohdassa Kajander viittaa matkakumppaniinsa. Yksi liittyy Ahon ”ranskalaiseen” partaan:

Vielä on yksi seikka se, ett’ei millään tavalla saa loukata Saksalaisten patriotismia, joka on aivan uskomattoman tarkkaa. Jos esim. miehellä on ranskalainen parta – sattumalta – voi se herättää epäluuloa. Niin sattui olemaan minun kumppanillani, ja Mainzissa häntä jo kehotettiinkin ajamaan sitä pois, kun tullaan Elsassin rajamaille, sillä siellä kehuttiin olevan vielä ankarampia patriootteja ja paljon herkkätuntoisia sotilaita.

Pyöräilijöiden tiet erkanivatkin Mainzissa. Ahon jalat kipeytyivät vastatuulessa ja hän jatkoi junalla Pariisiin, jonne toivoikin pääsevänsä. Kajander itse polki pyörällä kohti Italiaa. Ei voi muuta kuin ihailla maanviljelijä Kajanderin kuntoa: jopa sata kilometriä päivässä pitkin monenmoisia kärryteitä.

Kirjoittajasta

Professori Anneli Kauppinen on Juhani Ahon Seuran puheenjohtaja.
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>