Näin Papin rouvan

Helteinen, ukkosta enteilevä sunnuntaipäivä 10.7. Lapinlahdella, Väärnin pappilassa. Tämän kesäkauden toiseksi viimeinen Papin rouvan esitys oli alkamassa.

Tarina on tuttu Ahon romaanista. Mutta näytelmän syvä koskettavuus syntyi siitä, että Laura Jäntti oli kutonut yhteen aineksia kahdesta romaanista, Papin tyttärestä ja Papin rouvasta. Eila Halosen esittämän pastorinrouva Ellin rinnalla näyttämöllä eli Aino Ojasen nuori Elli. Kun nuoruudenrakkaus Olavi Kalm (Jukka Peltola) tuli vieraaksi pappilaan, nuori Elli oli kuin utuinen muistuma menneestä, mutta vähitellen heistä tuli nyky-Ellin kaksi eri puolta. Vanha lempi voi sammua, mutta joskus se jää kytemään, ainakin avioelämän ankeudessa.

Markku Söderström oli pastori Mikko Aarniona vallan mainio, varsinkin siksi, että hän ei tehnyt pelkkää mennen ajan papin karikatyyria. Työtarmoa uhkuvana, vaimoaan kehuvana hän voisi olla miltä ajalta tahansa. Elämäänsä tyytyväisiä kai saattoivat olla molemmat puolisot, mutta tässä konkretisoitui tyytyväisyyden ja onnen(kaipuun) ristiriita.

Ukkonen oli jossain kaukana. Aurinko ei väistynyt kulisseista. Vasta näytelmän loputtua tuli pieniä pisaroita, taivaalta ja katsojien silmistä.

Papin rouvan nähtyäni vakuutuin siitä, että tätä näytelmää ei voi siirtää minnekään muualle. Laura Jäntti on istuttanut sen Väärniin, ja sinne se kuuluu. Sinne siis ensi kesänä, kun näytelmä saa toisen esityskautensa! Niin, jos onnistuu varaamaan lipun.

Kirjoittajasta

Professori Anneli Kauppinen on Juhani Ahon Seuran puheenjohtaja.
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>