Rexissä ja Hämeenlinnassa

Uutta tietoa Juhani Ahosta

Juhani Ahon juhlavuosi Hämeenlinnassa huipentui kirjallisuusiltaan, jonka pääpuhujaksi oli kutsuttu professori Heikki A. Reenpää. Eikä aiheetta, sillä puhujan isoisä Alvar Renqvist, Otavan perustaja, oli Juhani Ahon ystävä ja tämä puolestaan Otavan kirjailijoita. Myöhemmätkin sukupolvet ovat olleet tekemisissä toistensa kanssa. Ja ovat edelleen, mistä todisti Heikki A. Reenpään ja Marjatta Ormion, Ahon suvun ja seuramme johtokunnan jäsenen, lämminhenkinen kohtaaminen.

Puheessaan Heikki A. Reenpää, Otavan entinen toimitusjohtaja ja omistajasuvun jäsen, valotti taustaa, minkä ansiosta Juhani Ahosta tuli kansalliskirjailija. Eli savolaista, pietismin sävyttämää kasvuympäristöä, Päivälehden oppivuosia ja kahden radikaalin naisen, Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin vahvaa vaikutusta. Uutta – ainakin minulle – oli sen sijaan se, että Juhani Aho tuki toissa vuosisadan vaihteessa kagaaleja eli sortovallan laittomuuksia vastustavaa maanalaisjärjestöä kirjoittamalla näille tekstejä – nimettömänä tietenkin.

Uutta tietoa oli myös se, että Juhani Aho luki mielellään nuorten kirjailijoiden Otavalle lähettämiä käsikirjoituksia ja antoi niistä lausuntoja. Näin hän löysi muun muassa kirjailija Joel Lehtosen. Ahon ansiosta myös Eino Leino siirtyi jälleen Otavan kirjailijaksi.

Professori Heikki A. Reenpää puhui syyskuussa pääkirjastossa Martti Turtolan ja Tarja Lappalaisen Juhani Aho -teoksen julkistamistilaisuudessa, jolla Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana 66, Hämeenlinnan kaupunki ja kirjasto kunnioittivat kansalliskirjailijan juhlavuotta. Kirjaston sali oli täpö täynnä kirjallisuuden ja Juhani Ahon kirjojen ystäviä, joukossa myös Kariston kirjapainon johtaja-omistaja Onni Sakari Karisto vaimonsa Airin kanssa.

Juhani Aho läheisineen

Kun Juhani Ahon viimeinen matka alkoi Helsingin rautatieasemalta ja kuva siirtyi Iisalmen Vanhan kirkon maisemiin, moni elokuvateatteri Rexissä istuvista pyyhkäisi kyyneleen silmäkulmastaan. Peter von Bagh oli jälleen kerran onnistunut liikuttamaan suomalaisten sisimpiä.

Esseedokumentti Lastuja – taiteilijasuvun vuosisata on mielenkiintoinen kuvaus kansalliskirjailijastamme ja hänen läheisistään. Sitä ei ole kuitenkaan ollut aivan helppo tehdä, sillä sen päähenkilöstä, Juhani Ahosta, ei ole yhtään elävää kuvaa ja valokuviakin vain vähän. Mutta sitäkin enemmän kuvamateriaalia on ollut Ahon pojilla ja pojantyttärellä eli elokuvaohjaajilla Heikki Aholla ja Björn Soldanilla sekä valokuvaaja Claire Aholla. Tätä materiaalia Peter von Bagh on käyttänyt runsaasti, katsojan mielestä välillä jopa tuhlaillen.

Jos tekijä on painiskellut kuvarunsauden kanssa, dokumentti ei avaudu kovin helposti katsojallekaan, jos häneltä puuttuvat perustiedot kansalliskirjailijasta ja Suomen kehityksestä 1900-luvulla. Ilman niitä nähtyä on vaikea ymmärtää, sillä Peter von Bagh ei ole tyytynyt valottamaan vain Juhani Ahoa ja tämän henkilöhistoriaa, vaan tuo nopeassa tempossa mukaan myös kirjailijan lähisuvun, Tuusulan taiteilijayhteisön, modernin Suomen kehityksen. Eli puoli vuosisataa Suomen historiaa.

Lastujen ensi-illassa Rexissä tätä vaaraa ei ollut, mutta kotikatsomoissa joku saattoi vaihtaa kanavaa – tai kiinnostui Juhani Ahosta niin, että katsoi heti perään Juhan ja etsiytyi seuraavana päivänä kirjailijan nimikkoseuran kotisivuille.

Kirjoittajasta

Maija Kauppinen on Juhani Ahon Seuran johtokunnan jäsen.
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta kohteessa Rexissä ja Hämeenlinnassa

  1. Maiju Hemminki sanoo:

    Erittäin mielenkiintoiset tekstit. Välähdyksenomaisia tekstejä olisi lukenut vielä paljon enemmän. Toivottavasti niitä tulee lisää koko ajan. Tämän juhlavuoden jälkeen Juhani Ahon teokset saavat varmasti renesanssin. Kyllä kouluissa vieläkin käsitellään klassikkoja ja menetelmiä on monia, filmit, näytelmäpalaset, musiikki, tanssit: koulujen luovuus on monimuotoista.
    Sanoi eläkeläisäidinkielen opettaja ja ihasteli mukavia tekstejä

  2. Päivitysilmoitus: SAAMAMIES JUHANI AHO « Simpanssifilosofiaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>