Muistetaan myös Arvid Järnefeltiä

Juhani Ahon juhlavuonna on hyvä muistaa myös hänen kaksi kuukautta nuorempaa ikätoveriaan, Arvid Järnefeltiä. Saija Isomaa kirjoittaa Hiidenkivessä (5/2011), että Järnefeltin 150-vuotisjuhla on huomioitu ennen kaikkea yleisöluentoina ja lehtikirjoituksina. Hyvissä ajoin ovatkin Järnefeltin muistajat olleet asialla. Saija Isomaa nostaa Hiidenkiven arvostelussaan esiin kaksi jo viime vuonna ilmestynyttä kirjaa, Pertti Karkaman teoksen ” Vallan orja ja ihmisarvo. Arvid Järnefeltin ajatusmaailma” (SKS) sekä Juhani Niemen toimittaman edition ”Toinen herääminen. Arvid Järnefeltin päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1916–1919”.

Järnefeltin syntymäpäivän aikaan marras- ja joulukuussa onkin runsaasti Järnefeltin juhlatapahtumia, joiden järjestäjinä ovat Arvid Järnefelt -seura, Lohjan Muisti. Lojosamfundet, Virkkalan Kulttuurin Ystävät – Virkby Kulturvänner ry., ja Virkkalan Työväenyhdistys.

Juhani Ahon Seura liittyy mielellään juhlijoiden joukkoon!

Liitämme tiedot näistä Lohjalla järjestettävistä kulttuuritapahtumista verkkosivustomme linkkeihin. Järjestäjät ovat lähettäneet meille myös Järnefeltiä koskevan tietopaketin:

ARVID JÄRNEFELT 150 VUOTTA 2011

Aatekirjailija Arvid Järnefelt

Kirjailija Arvid Järnefelt syntyi vuonna 1861 Pulkovassa. Hän oli suorittanut kaksi akateemista loppututkintoa: filosofian (1885) ja lakitieteen (1890) kandidaatin tutkinnot. Hän opiskeli myös filologiaa ja puhui useita eri kieliä. Vuonna 1884 hänet vihittiin avioliittoon jyväskyläläisen kauppiaan tyttären Emilia (Emmy) Parviaisen kanssa. Heille syntyi viisi lasta.

Kirjailijan äiti Elisabet oli muuttanut leskeksi jäätyään Virkkalaan Vieremän tilalle. Vieraillessaan äitinsä luona Arvid ihastui Lohjan seudun ja Lohjan järven maisemiin ja muutti vuonna 1896 Vieremästä lohkaistulle Rantalan tilalle.

Tolstoilaisen elämänkatsomuksen omaksuttuaan Arvidkin halusi elää lähimmäisenrakkaus-opin mukaisesti, yksinkertaisesti ja hankkia elantonsa ruumiillisella työllä. Arvid Järnefeltin kirjailijanuraan vaikutti suuresti myös Elisabet Järnefeltin kirjallinen koulu, johon kuului myös mm. Juhani Aho. Järnefeltin pääteos Vanhempieni romaani ilmestyi vuosina 1928-1930. Hän kirjoitti 34 teoksestaan 30 Rantalassa.

Vuonna 1889 Arvid perusti ystäviensä Eero Erkon ja Juhani Ahon kanssa Päivälehden edistämään nuorsuomalaisten aatetta. Päivälehti tunnetaan nykyisin nimellä Helsingin Sanomat.

Elisabet ja Arvid Järnefelt pitivät Vieremässä Virkkalan sahojen ja kalkkitehtaan työläisille lukutupaa. Arvid oli myös taitava taidemaalarina.

 

Veljet Eero ja Armas Järnefelt perheineen sekä sisar Aino miehensä Jean Sibeliuksen ja lastensa kanssa vierailivat usein Rantalassa. Sibeliuksen käytössä oli Rantalan lähellä sijainnut mökki, jonne sävellystyötä varten siirrettiin Rantalan piano. Sibeliuksen sävellyksistä ainakin viulukonserttoa on sävelletty Lohjalla. Sibeliuksen Valse triste on osa Arvid Järnefeltin kirjoittaman Kuolema-näytelmän musiikkia.

Arvid Järnefelt kuoli Helsingissä vuonna 1932. Hänet on haudattu Rantalaan.

Järnefeltin tärkeimpiä teoksia: Isänmaa (1893), Heräämiseni (1894), Maaemon lapsia (1905), Maa kuuluu kaikille (1907), Veneh’ojalaiset (1909), Greeta ja hänen Herransa.

Kirjoittajasta

Professori Anneli Kauppinen on Juhani Ahon Seuran puheenjohtaja.
Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>