Juhani Aho

Juhani Aho 11.9.1861–8.8.1921

Juhani Aho eli Johannes Brofeldt syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa ja vietti lapsuutensa Iisalmen seudulla. Koulunsa Aho kävi Kuopion lyseossa ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Helsingin yliopistoon.

Venny Soldan-Brofelt ja Juhani Aho

Kun Juhani Aho ja hänen vaimonsa Venny Soldan-Brofeldt vuonna 1897 vuokrasivat talon nykyisen Järvenpään alueelta, he tulivat samalla perustaneeksi Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, johon asettuivat myös Pekka Halonen, Johan Henrik Erkko, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius. Viimeiset vuotensa Ahot asuivat Helsingissä.

Kirjailija

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Hän kehitti määrätietoisesti suomen kieltä ja loi samalla pohjaa modernille kirjasuomelle. Aho kuvasi suomalaista, erityisesti savolaista luontoa. Hänen teoksistaan välittyy lämmin, joskus myös kriittinen suhtautuminen kansanihmisiin ja maaseudun kulttuuriin. Ahon lastuissa luonnonkuvaukset asettuvat usein rinnan ihmisen mielentilojen kanssa. Ahon teokset Rautatie ja Siihen aikaan kun isä lampun osti ovat tunnettuja kuvauksia tekniikan vaikutuksista maaseudun elämään.

Juhani Aho otti vaikutteita pohjoismaisista ja eurooppalaisista virtauksista. Hän toteutti 1800-luvun kansainvälisessä kirjallisuudessa esiin noussutta realistista estetiikkaa. Hienovireiset ja tarkat naisten tunteiden kuvaukset teoksissa Papin tytär, Papin rouva ja Juha eivät ole menettäneet koskettavuuttaan. Aho oli ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu suomalainen kirjailija. Hänen teoksiaan käännettiin ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja saksaksi jo 1800-luvulla, ja myöhemmin monille muille kielille.

Juhani Ahon tuotanto on aihepiiriltään laaja: se liikkuu pienimuotoisista kertomuksista ja kuvauksista yhteiskunnallisiin aiheisiin ja laajoihin Suomen kansan vaiheita luotaaviin historiallisiin teoksiin. Uusi ja vanha aika törmäävät toisiinsa Karjalaan sijoittuvassa Panu-romaanissa. Kevät ja takatalvi on laaja romaani 1800-luvun suomalaisuusaatteista.

Aho rohkeni tarttua myös arkaluontoisiin aiheisiin. Naturalistisen kauden teokset, Helsinkiin (1889), Yksin (1890) ja Papin rouva (1893) herättivät kohua ja kiivastakin kritiikkiä. Sortokauden tuntojen tulkitseminen lastukokoelmissa Katajainen kansani teki Juhani Ahon tuotannosta poliittisesti vaarallisen. Kirjallisen toimintansa vuoksi hän joutuikin pakenemaan perheineen vuodeksi Italiaan ja Itävaltaan.

1900-luvun alusta lähtien Aho käsitteli tuotannossaan aatteellisia ja moraalisia kysymyksiä: kalastajayhteisön eettisiä valintoja romaanissa Omatunto ja rauhanaatteen murenemista maailmansodan jalkoihin romaanissa Rauhan erakko.

Juhani Ahon kirjallis-yhteiskunnalliseen ystäväpiiriin kuuluivat omien veljien lisäksi Elisabeth Järnefelt ja hänen poikansa Kasper, Arvid, Eero ja Armas, kansankirjailija Heikki Kauppinen eli Kauppis-Heikki sekä ajoittain myös Minna Canth.

Kääntäjä

Juhani Aho suomensi varsinkin pohjoismaista, mutta myös ranskalaista kirjallisuutta. Vuoteen 1906 vuoteen 1920 Aho osallistui raamatunkäännöskomitean työhön.

Toimittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

Juhani Aho vaikutti myös journalistina. Hän avusti Uutta Suometarta, toimi Kaiku-lehden kirjeenvaihtajana, toimitti Keski-Suomea, Savoa ja Uutta Kuvalehteä. Opiskeluajastaan lähtien Juhani Aho kuului aikansa kansallisiin ja sosiaalisiin radikaaleihin. Nuoren Suomen kannattajana hän olikin yksi Päivälehden perustajista. Päivälehden jatkajan, Helsingin Sanomien, avustajana Aho toimi kuolemaansa saakka.

Kalastaja

Juhani Aho oli innokas perhokalastaja. Vuonna 1906 hän tutustui Viitasaaren Huopanankoskeen, jossa hän sen jälkeen kävi neljäntoista vuoden ajan joka kevät ja syksy lohia pyytämässä. Hän kalasti myös Tuusulanjärvellä ja perheen kesänviettopaikassa Tvärminnessä.

Lähteet

Aho, Antti J. 1951: Juhani Aho I ja II. Helsinki: WSOY
Aho, Antti J. (toim.) 1948: Juhani Aho ja hänen aikansa. Kuvateos. Helsinki: WSOY.
Niemi, Juhani 1998: Juhani Aho. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 25.8.2010). Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi URN:NBN:fi-fe20051410